maanantai 24. helmikuuta 2014

Arvonta suoritettu!


Ensin pistetään Vintageneuleiden arvonta pystyyn. Sitten printataan, leikataan ja taitellaan. Lopuksi kutsutaan abipoika onnettareksi.


Voittaja on numero...


eli TiinaV! Onnittelut!

Tiinan kommentti kuului: "Mukana. Tänään just selailin kirjaa kaupassa."

Tiina, toivottavasti kirjasta löytyy mieleistä neulottavaa!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Kirjoneuletta kaksin käsin


Jo pariin kertaan ole lupaillut kirjoneuleasiaa, ja tässä sitä vihdoin tulee. Kuten mainitsin edellisessä postauksessa, kaivelin Fair Isle -tekniikan saloja Vintageneuleiden käännöstyön yhteydessä, koska alkuteoksen lyhyt selitys tuntui epäselvältä eikä kuviakaan ollut tarjolla. Kirjassa aihetta käsitellään vain siitä näkökulmasta, kuinka lankoja voi kuljettaa työn takana neulomalla ne työhön (engl. weaving in), mutta aihetta penkoessasi opin muutakin. Lienevätköhän nämä tekniikat ennestään tuttuja kaikille muille paitsi minulle? Jos ei, tässä muutama video, joissa näytän oman sovellukseni Fair Isle -tekniikasta. 

Kirjoneuletta kaksikätisesti



Tässä tekniikassa pohjavärilanka tulee työhön vasemmalta ja värilanka oikealta. Videossa heti ensimmäinen silmukka neulotaan värilangalla.

1. Työnnä oikean puikon kärki silmukan läpi ja jätä hetkeksi siihen.
2. Kuljeta värilanka oikealla kädellä takakautta oikean puikon kärjen alta.
3. Vedä värilanka oikean puikon avulla silmukan läpi.
4. Neulo pohjavärilanka tavalliseen, mannermaiseen tapaan.
5. Jos värilangalla neulottu silmukka on  jäänyt hieman löysäksi (kuten minulla tuppaa jäämään), kiristä se pienellä nykäisyllä ennen seuraavan värilangalla neulottavan silmukan neulomista.

Värilangan neulominen työhön



Kun tein Stasis-paitaa, neuloin värilangan työhön aina, kun langanjuoksusta olisi tullut viiden silmukan levyinen. Neuloin värilangan työhön kolmannen silmukan kohdalla, kuten arvata saattaa. Videolla neulon ensimmäisen silmukan värilangalla anglosaksiseen tyyliin, mutta sen jälkeen on viiden silmukan pohjaväriosuus, jonka aikana neulon värilangan työhön.

1. Työnnä oikean puikon kärki silmukan läpi ja jätä hetkeksi siihen.
2. Kuljeta värilanka oikealla kädellä takakautta oikean puikon kärjen alta.
3. Koukkaa vasemmalta tuleva pohjavärilanka oikean käden puikon kärjelle tavalliseen, mannermaiseen tapaan.
4. Vie värilanka oikean käden avulla puikon kärjen alta takaisin puikon taakse.
5. Vedä pohjavärilanka silmukan läpi.
6. Jos työhön neulottu värilanka on  jäänyt hieman löysäksi ja näkyy työn etupuolella (kuten minulla tuppaa tapahtumaan), kiristä se pienellä nykäisyllä yhden tai parin silmukan neulomisen jälkeen.

Langanpäiden päätteleminen neulomalla



Olen tekemässä parhaillaan Stephen Westin Enchanted Mesa -paitaa, ja siinähän riittää värejä ja langanvaihtokohtia (ja pähkäilyä ja purkamista, mutta se on ihan toinen juttu). Päätin kokeilla, miten edellistä langankuljetustapaa voisi soveltaa lankojen päättelemiseen, ja hyvinhän se onnistuu, jes! Pääteltävä lanka tulee työhön oikealta ja uusi lanka vasemmalta, mutta kummankaan langan häntää ei kannata päätellä vielä ensimmäisellä kerroksella värinvaihdon jälkeen. Minä olen tehnyt niin, että edellisen väriblokin langanpään päättelen uuden värin 2. kerroksella ja uuden langan 3. kerroksella.

1. Työnnä oikean puikon kärki silmukan läpi ja jätä hetkeksi siihen.
2. Kuljeta pääteltävä lanka oikealla kädellä takakautta oikean puikon kärjen alta.
3. Koukkaa työssä oleva, vasemmalta tuleva lanka oikean käden puikon kärjelle tavalliseen mannermaiseen tapaan.
4. Vie pääteltävä lanka oikean käden avulla puikon kärjen alta takaisin puikon taakse.
5. Vedä työssä oleva lanka silmukan läpi.
6. Neulo seuraava silmukka tavalliseen tapaan työssä olevalla langalla.
7. Toista kohtia 1-6 sopivan matkan verran, esim. noin 10 cm.

Kuten näkyy, minä en ole vielä, jos koskaan, mikään Fair Isle -mestari, mutta sujuu se jo sentään niin, että en sotkeudu omiin käsiini. Harjaantuneempia langankuljetustapoja voi katsastaa esimerkiksi täältä. Tykkään kuitenkin tekniikasta kovasti, koska langat pysyvät järjestyksessä ja kirjoneuleesta syntyy tosi siistiä. Myös työn nurja puoli on kaunis.



lauantai 15. helmikuuta 2014

Vintageneuleet & arvonta!


Tammelta ilmestyi tällä viikolla Madeline Westonin ja Rita Taylorin kirja Vintageneuleet, suomennos by me. Alkuteoksen nimi on Knit Vintage.

Suurin osa kirjan malleista perustuu aitoihin 1930-1950-lukujen malleihin, joita kirjoittajat ovat kaivaneet arkistoistaan ja soveltaneet nykylangoille. Joukossa on myös muutama aivan uusi, vintagehengessä suunniteltu neule. Langat ovat enimmäkseen ohuita, ja monissa malleissa käytetään pitsiä, herkiä palmikoita tai muita pintaneuleita.



Kirjan kuvat ovat mielestäni sangen selkeitä, ja myös yksityiskohdista, kuten napituksista ja kauluksista löytyy lähikuvia.



Kirjan malleista omaan makuuni taitavat sopia parhaiten 30-luvulta peräisin oleva Wallis-neuletakki ja 50-luvun holkkihihainen paita. Takin esikuvana on ollut Wallis Simpsonin hääpuvun jakku, ja voisin kuvitella pitäväni takkia farkkujen tai A-linjaisen hameen kanssa. Holkkihihainen paita puolestaan voisi olla ihan uutta suunnittelua, vaikka sekin perustuu vanhaan ohjeeseen.



Kirjaa suomentaessani jouduin kaivamaan tietoa Fair Isle - kirjoneuletekniikasta ja innostuin valtavasti. Käytin sitä Stasis-paidassa ja kirjoittelen siitä tarkemmin piakkoin.


Arvon yhden Vintageneuleet-kirjan, ja jos haluat saada sen omaksesi, jätä kommentti tähään postaukseen viimeistään sunnuntaina 23. helmikuuta!

lauantai 8. helmikuuta 2014

Ajatonta, kevyttä


Stasis-paidan ohje iski minuun heti ilmestyessään eikä jättänyt rauhaan. Meni kuitenkin melkein kaksi vuotta ennen kuin pääsin tositoimiin. Mallissa viehättää erityisesti herkkä, eleetön kirjoneulekuvio. Siitä tulee mieleen vanhojen posliiniastioiden siro kuviointi. Pidin myös alkuperäisestä värityksestä niin paljon, että en juuri muita vaihtoehtoja harkinnut. Hetken sentään pohdin, josko vaihtaisin tumman sävyn pohjaväriksi, mutta vaalea tuntui sittenkin paremmalta.



Ohje on kirjoitettu hyvin, mutta niskan lyhennettyjä kerroksia en saanut toimimaan nätisti. Ohjeessa ne tehdään ulkoa sisäänpäin eli ensin pisimmät kerrokset ja sen jälkeen asteittain lyhyemmät. Jokaisen lyhennetyn kerrosparin väliin neulotaan myös yksi välikerros, jonka aikana on tarkoitus kursia kääntymiskohtien aukot. Silloin jälkimmäinen kursittava aukko on kuitenkin aina tyyppiä silmukka-aukko-langankierto enkä saa kudottua sellaista kauniisti, vaikka mitä tekisin. Olen kaivanut netin syövereistä erilaisia lyhennettyjen kerrosten tekniikoita, lukenut muiden tuskailuja ja löytänyt mm. CocoKnitsin erittäin selkeältä ja loogiselta vaikuttavan ohjeen (3. kuva sivun alaosasta lähtien), mutta eipä sekään minulla toimi kuin niin kuin kuvissa. Langankierto on tuollaisessa tilanteessa täysin joustamaton umpisolmuhässäkkä, ja ssk:ta eli knk:ta (kahden noston kavennus) tehdessäni oikea silmukka lörtsähtää löysäksi jättisilmukaksi. Mur. Niinpä tein lyhennetyt kerrokset päinvastaisessa järjestyksessä eli aloitin lyhyimmistä. Jätin myös välikerrokset neulomatta ja kursin edellisten kerrosten aukot edestakaisin suhautellessani, ja sillä tavalla työhön jäi vain yksi ikävä, "väärästä suunnasta" kursittava rotko. Siitä syntyi ihan yhtä ruma kuin aina, mutta siistin sen jälkikäteen neulalla ja langalla. - Onko muilla vastaavaa ongelmaa? Miten selviätte siitä? Tämä asia tulee vastaan usein saumattomissa paidoissa.



Kirjoneuleosuuksia kutoessani käytin tekniikkaa, jossa lankoja kuljetetaan sekä vasemmalla että oikealla kädellä. Siitä kirjoittelen lisää lähipäivinä.


Ajatonta harmaata löytyy myös päälaelta.
Paita on hämmentävän kevyt, vain 130 g. Kevyt mutta lämmin villapaita - ei hullumpaa!




Malli: Leila Raaben Stasis Pullover Brooklyn Tweed Spring Thaw -kokoelmasta
Lanka: Holst Garn Supersoft 100% Uld, värit Silver Grey (114 g) ja Oxford (16 g)
Puikot: Addin alumiinipyöröt 2,5 ja 3,0 mm
Ravelryssä